torstai 4. heinäkuuta 2019

Suuren suuri askel

Mulla on ollut (taas) blogin puolella melkoista hiljaiseloa, mutta tänään oli viimein sellainen hyvä hetki tupsahtaa tänne tän kaiken keskellä. Elämä on siis ollut aikamoista haipakkaa, että välillä on ollut jopa vähän vaikeaa pysyä vauhdissa mukana. Arkeen on mahtunut siis remonttipohdintoja, koska rintamamiestalohan ei ole ikinä valmis ja lisäksi onhan tällä tönöllä ikääkin jo yli 60 vuotta. Ei siis ihme, että remppaa kaivataan. Tässä olisi tarkoitus siis rempata kylppäri aivan uuteen uskoon, siivota alapohja ja sitten siitä pikkuhiljaa alkaa vaihtamaan seiniin eristeitä. Miekkonen on onneksi tosi taitava tällaisissa, joten hän on päättänyt tehdä kaiken itse (mää en kuulemma saa osallistua :D), paitsi että kylppärin tekee tietysti ihan joku asiaan eriskoistunut ammattilainen, kun niitähän ei mun ymmärtääkseni saa edes alkaa itse remppailemaan.

Mutta siis remonttihommat menee sinne ensi vuoden puolelle, mutta sehän ei ole estänyt mua silti katselemasta erilaisia kaakelivaihtoehtoja ja -värejä. Haaveena olis yhdistää sellainen vanha, slaavikulttuureista tuttu sininen haaleampana versiona ja sit siihen vähän jotain metallinsävyä, mutta katellaan sitten lähempänä, mihin päädytään.

Arkea on värittänyt totta kai myös gradu, jonka kanssa on alkanut mennä paremmin. Nyt on teoriaosio melkein valmis eli ne teoreettisemmat höpinät alkaa pikkuhiljaa jäädä taakse ja olen päässyt analyysin pariin. Sain ihan mielenkiintoisia tuloksia ja nyt sitten vaam kirjoittelen niitä vähitellen auki. Valmistuminen näyttäis olevan tällä aikataululla loka-marraskuussa.

Suurin syy tälle mun blogihiljaisuudelle on kuitenkin ihan jossain muualla: me ollaan miekkosen kanssa menossa naimisiin kahden ja puolen viikon päästä. Ja kyllä, tähänkin päätös syntyi melkoisen nopeasti. Niin monet sukulaiset ja tuttavat ilmoitti, että haluaa tulla tupareihin, joten päätettiin sit siinä samalla mennä naimisiin tässä meidän uljaan ranchin pihalla. Meillä on siis ollut nyt nelisen kuukautta aikaa suunnitella ja järjestää kaikki ja aikamoista kiitämistä tää onkin ollut. Ollaan kuitenkin tehty ja tehdään tosi paljon itse: esimerkiksi ruuat tulee meidän ja molempien kavreiden ja sukujen voimin ja esimerkiksi kortit tein itse. Onneksi meillä on myös juhlapaikka ja -puvut valmiina, kyllä, mulla on musta empiremallinen iltapuku, jonka ostin muutama vuosi sitten ainejärjestön vuosijuhliin. Lisäksi siiten tulee boleroksi valkopohjainen, venäläistyylinen ruusuhuivi. Polttaritkin ollaan jo juhlittu (omista enemmän ensi postauksessa) ja nyt alkaa olla loppusuora lähellä. Ensi viikolla käyn koekampauksessa ja värjäämässä hiuksia siinä samalla. Lisäksi pitää vielä tilata kakku ja hoitaa koristeet yms. Mutta höpöttelen näistäkin tarkemmin tässä viikonlopun aikana. Pysykäähän siis kuulolla muruset!


2 kommenttia: