lauantai 6. huhtikuuta 2019

5+1 syytä, miksi autismitietoisuuden viikko on tärkeä

Autismitietoisuudelle ei ole omistettu vain yhtä päivää, vaan kokonainen viikko näin huhtikuun alkamisen kunniaksi (ja ehkä on vähän surkuhupaisaa siinä mielessä, että meikäläisen synttärit pamahti just tälle viikolle, no mut burgeri mikä burgeri). Yksi päivä ei siis riitä, vaan kokonaiset seitsemän on pyhitetty tiedon levittämiseen autismikirjoa koskien ja mikäs sen parempaa: näin sitä tietoa saadaan leviämään enemmän. Mää ja äiti vietettiin tän viikon kunniaksi vähän erilaista äiti-tytär-iltaa viime viikolla ja käytiin MTV3:n haastattelussa, joka julkaistiin tiistaina. Ja kas TÄSTÄ pääseepi tuon jutun lukemaan.

 Paita: Zara // housut: Stradivarius // kengät: saatu // ... ja koira: Kajaskiven kennel ;)

Sen sijaan, että keskityttäisiin tällä viikolla esittelemään erilaisia autismikirjoon kuuluvia oireita tai diagnooseja, mää haluisin tuoda enemmän esiin sitä, miksi tätä viikkoa on niin tärkeä viettää. Ja tässähän niitä syitä ropisee:

→ Esittelemällä pelkkiä oireita, annetaan kirjosta turhan yksipuolinen kuva. Mun mielestä onkin tärkeää, että useat kirjolla hengailevat ihmiset kertoisivat oman tarinansa: heidän kokemuksensa autismikirjosta.

→ Ennakkoluulot saavat kyytiä tiedon karttumisen myötä


 → Vaikka faktat ovat tosi tärkeitä, näissä asioissa kokemusta ei tulisi vähätellä. Lukemalla pelkät diagnoosikriteerit, tietää ehkä itse oireyhtymästä, mutta ei sitä kantavista ihmisistä. Kohdatkaa siis rohkeasti ja antakaa näiden ihmisten näyttää, mistä on kyse.

→ Ja siis tää viikkohan on ihan parasta aikaa kysyä ja kohdata ja olis ihanaa, jos ihan vaikka täällä blogin tai somen puolella ihmiset kysyis, jos jokin mietityttää.


→ Tää on se paras tilaisuus ja hetki näyttää, kuinka moninaista autismikirjo on: kyseessä on todellakin kirjo. Toivottavasti tällä viikolla kynnys alenisi mahdollisimman monella ja uskallettaisiin jakaa niitä omia näkemyksiä ja kokemuksia.

→ Koska autismikirjo on enemmän esillä, on paremmat mahdollisuudet löytää vertaistukea, rohkaistua kysymään ja jopa tuomaan omaa autimikirjoa esille. Ei siis pidä piilotella sellaista, mikä on joka tapauksessakin olemassa.

Kaikkea kirjavaa itse kunkin viikkoon!