sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Melkein kuin Strömsössä

Jokainenhan tietää Strömsön: kaikki menee putkeen ja helposti. Elämä ja ihanaa, siis ihan topklass. Useammin tulee omassa arjessa kiireen, hätiköimisen ja stressin keskellä käytettyä sanontaa "Ei menny niin kuin Strömsössä", mutta viime viikkojen aikana on ollut jotenkin strömsömäinen fiilis ja siihen on kaksi keskeistä syytä.

Ensimmäinen niistä on niinkin jännä, että me ostettiin talo, joka tuntui just eikä melkein meidän omalta. Me mietittiin muutama kuukausi sitten, että nyt saa vuokralla asuminen riittää ja alettiin katsella omakotitaloja. Siinä oli tietysti muutama mutka matkassa, koska mää oon opiskelija, enkä mää tienaa osa-aikatyöstäni sellaisia summia, että lainaa ainakaan mun tulojen perusteella heruisi mistään. Miekkonen on onneksi vakkariduunissa, joten se toi jo vähän toivoa siitä, että ehkä me saataisiin laina. Niinpä me alettiin täyttää hakemuksia, päästiin lainaneuvotteluihin ja saatiin myönteinen päätös. Tässä välissä olimme jo ehtineet käydä katsomassa yhtä ihanaa rintamamiestaloa muutaman kerran ja se oli kyllä just eikä melkein: talo itsessään oli melko pieni (65 neliötä), mutta siinä on rakennusoikeutta jäljellä, eikä me tähän alkuun mitään kovin isoja tiloja tarvita ja tontti taas on ihan älyttömän kokoinen ja siihen voi sit ottaa jossain vaiheessa kanoja ja lampaita! Viime viikolla sitten allekirjoitettiin kauppakirjat, tällä viikolla ollaan käyty maalaamassa ja tapetoimassa seiniä ja sit ens viikolla olis muutto. Mää oon niiiin innoissani!



Ihan Strömsö-ideaalia tää remppahomma ei oo kyl ollu, koska kärsivällisyys ei oo mun vahvimpia puolia, joten maalaamisen alkuteippailut ja muut tuntui kunnon ydinfysiikalta, kun maalarinteippi ei halunnut olla yhtään yhteistyössä. Lisäksi gradu ja opiskelut ylipäätään ovat pitäneet liiallisen strömssähtämisen riskin poissa. :D

Mutta siis tää talojuttu ei ole ainut ihana asia tässä lähiaikoina. Me nimittäin mentiin vähän päälle viikko sitten kihloihin samana päivänä kuin tehtiin talokaupat. Odotan jo innoissani, että saan aloittaa elämän uudessa kodissa ihanan miekkosen ja meidän huipun koiran kanssa. Kaikki on nyt vaan niin hyvin ja ihanasti!