Varpu, meidän pieni nokkasiili

Kuten arvata saattaa, pennun myötä tänne alkaa putkahtelemaan välillä myös koiramaisia juttuja. Ja tarvitseehan uusi perheenjäsen totta kai oman pienen faktapostauksensa, joten tässä se tulee: Varpun oma postaus.

Äiti ja tytär

♥ Varpun nimellä on tietysti oma tarinansa. Halusin antaa koiralle ehdottomasti ihmisen nimen, jolla on vielä joku syvällisempi tarkoitus. Tässä tapauksessa se suuri ja syvällinen merkitys löytyy lapsuudesta:  Vili Vilperissä oli joskus vierailevana tähtenä nokkasiilinpoikanen nimeltä Varpu. Ja onhan tällaset lapsuusmuistot ihan parhaita, joten siinä ei tarvinnut pitkään pähkäillä. Pienen virallinen nimi taas on Kajaskiven Lemmonmarja.

♥ Varpu on siis rodultaan suomenlapinkoira ja on paimensukuinen. Tämä tarkoittaa lähinnä vähän erilaista ulkonäköä. Koira ei näytä niinkään pystykorvalta, vaan enemmän paimenkoiralta.

♥ Varpu on sijoitusnarttu. Jos siis koiruus on kaikinpuolin terve jne. se saa omat pennut jossain vaiheessa.

♥ Meidän pikkuisella on ihanan vilkas ja utelias luonne: pientä kiinnostaa kaikki mahdollinen, mutta päivän kohokohtia ovat kuitenkin ruoka-ajat ja palkkana saadut makupalat. Ja tää jos mikä on koulutuksessa iso etu! :D

♥ Kuten mää, niin myös Varpu menee istumaan aina sohvalle tismalleen keskelle.

♥ Varpun kanssa aloitettiin sosiaalistaminen heti kotiutumisen jälkeen: ollaan käyty ajelemassa bussilla, kahviloissa, keskustassa ja asemalla. Myös muihin koiriin (tutut rokotetut koirat ja pentutreffit) ja kaikenlaisiin ihmisiin ollaan tutustuttu.

♥ Varpu osaa tulla luokse, päästää irti (myös meidän nilkoista, vaikka se niissä mielellään roikkuiskin :D), ottaa katsekontaktin käskystä, arvata kummassa kädessä herkkupala on, jätä-käskyn, pujottaa pään valjaista läpi, istua sekä mennään-käskyn. Myös autossa matkustaminen sujuu ihan hyvin. Tällä hetkellä harjoitellaan paikallaoloa ja maahanmenoa.

♥ Varpun oudoin tapa on mölistä tosi epäkoiramaisesti sohvalla, huitoa samalla jaloilla ja kaivaa sohvatyynyä. Ei ehkä kirjoitettuna kuulosta niin jännältä kuin miltä näyttää. :D

♥ Tulevaisuudesta  aletaan harrastaa jotain lajia, mutta valinnanvaraa on ihan liikaa: toisaalta agility kiinnostais, mutta myös rallytoko ja nosework. Saas nähdä milloin mää saan tästä edes jonkunlaisen päätöksenpoikasen tehtyä. Voi olla vielä hankalampaa, kun mun ikuinen jahkailu jogurttihyllyllä.

Millaisia otuksia teillä asustaa?