Ihan ahterista!

Ja siis ihan kirjaimellisesti silloin kun on saanut sellaisen seuralaisen kuin IBS:n eli ärtyvän suolen oireyhtymän, joka pistää mun mahan turpoamaan, kipuilemaan ja menemään sekaisin aina välillä. Mietin tosi kauan kehtaanko edes kirjoittaa tästä, mutta sitten tajusin kuinka paljon muita IBS:stä kärsiviä on, joten tässä olis mun tarina vatsavaivaisena.

Mulla on ollut mahan kanssa ongelmia jo joskus 9-vuotiaasta, mutta silloin se laitettiin ihan vain laktoosi-intoleranssin piikkiin. Oireet kuitenkin paheni kun olin 14: melkein kaikesta meni maha sekaisin, oli turvotusta ja kipuilua, mutta silloinkin sitä kuittailtiin laktoosista aiheutuvaksi. Muutama vuosi sitten sain kuulla IBS:stä ja huomasin itselläni tosi monia oireita. Ensinnäkin maha alkaa kipuilla ja menee sekaisin tosi helposti, jos olen puputtanut ruista, palkokasveja, laktoosia, xylitolia, kaaleja, soijaa tai jos syömisen välit on epäsäännölliset tai mulla on stressiä. Ja se kipu ei ole mitään pientä, vaan sellaista että pahimmillaan kädet tärisee ja kylmä hiki valuu, koska sattuu niin paljon. Kipuilun lisäksi mulla helpot ja vaikeat jaksot vaihtelee, mikä on tosi tyypillistä ja tietysti mulla on turvotusta, joka pahenee iltaa kohden. Virallista diagnoosia mulla ei ole, mutta kaikki vaadittavat oireet täsmää.

Asperger ei ole siis mun ainoa oireyhtymä. Jos saisin päättää, kummasta pääsisin eroon, valitsisin ärtyvän suolen oireyhtymän, koska Asperger ei näy mun arjessa mitenkään, IBS taas välillä useamman kerran viikossa vähintään turvotuksen muodossa. Ja se ei ole mitään pientä turvottelua, vaan mun maha näytää jonkun Tero-Pertun kaljamahalta, tadaa:

Ei turvotusta

Kunnon pallomaha

Nää kuvat näyttää hyvin sen, kuinka paljon sitä turvotusta voi tulla. Toi on se aika perus, mutta ei onneksi pahin: kerran söin kaalisalaattia ja sen jälkeen näytin ihan siltä kuin olisin ollut raskaana.

IBS asettaa jonkin verran omia ehtojaan mun elämään. Esimerkiksi korkeavyötäröiset farkut on valitettavasti ihan ehdoton ei, koska jos maha alkaa turvota, tulee kunnon kivut. Mun pitää myös katsoa aika tarkasti mitä syön jos olen lähdössä jonnekin. Muuten on se vaara, että shoppailureissu tai kahvilassa juoruaminen menee kunnon kipuiluksi ja vessassa istumiseksi. Esimerkiksi eilen kun oltiin poikaystävän kanssa lähdössä kaverin tupareihin, jouduin tyytymään puuroon, koska parsakaali ja ruisleipä olisivat riskeeranneet hauskan illan. Stressin kanssa elämä on kuitenkin enemmän arpapeliä: joskus vatsa kipuilee ja menee sekaisin kaikesta huolimatta, joskus taas ei.

Onneksi ärtyvän suolen oireyhtymään kuuluu myös helppoja kausia, jolloin oireita ei ole ollenkaan. Alkuvuodesta mulla oli tällainen jakso ja pystyin jopa syömään laktoosillista jätskiä ilman mahan kiukuttelua. Sitten tuli kuitenkin stressiä, kun oli se saksan ylläritentti, me muutettiin ja en vielä tiennyt pääsenkö Jyväskylän maisteriohjelmaan. Siitäkös maha vasta riemastui ja mulle tuli oireita tosi monena päivänä, mikä oli tosi perseestä. Nyt onneksi näyttää siltä, että helpompi kausi olis taas pikkuhiljaa tulossa, koska stressiä ei ole ihan samalla tavalla kuin keväällä ja alkukesällä.

Vaikka IBS asettaa välillä omia rajoitteitaan ja osaa olla joskus tosi arvaamaton, sen kanssa oppii kyllä elämään. Pitää vaan kiinnittää tarkempaa huomiota siihen mitä syö ja millaisin välein. Lisäksi löytyy tosi paljon tietoa just noista vatsaa ärsyttävistä ruuista, niin sieltä voi tarkistaa mitä kannattaa vältellä vaikeina kausina ja nappailla niitä taas mukaan sitten kun maha sallii. Onneksi.